Lappeenrannasta suuntasimme kohti Imatraa tarkoituksenamme mennä katsomaan Imatran koskea ja tervehtimään sukulaisia. Suunnitelmamme kuitenkin tyssäsi lasten tiukkaan vastusstukseen. Niinpä suoritimme sujuvan läpiajon ja jatkoimme matkaamme kohti Puumalaa, jonka oli tarkoituskin ola seuraava yöpymispaikkamme.
Kylälle päästyämme kurvasimme automme Puumalan sillan alle - asuntoautoille ja -vaunuille tarkoitetulle parkkipaikalle - ja lähdimme katselemaan nähtävyyksiä. Ensimmäisenä silmiimme osui lasiruusu,jossa myytiin oman lasinpuhaltamon tuotteita. Puhaltajia pääsi myös katselemaan, joten tottahan sinne oli pakko päästä tuijottamaan kuumaa lasia lasittunein silmin. Harmi, ettei enää siihen aikaan ollut meneillään mitään riipusten tekoa kummempaa. Raavaat miehet tekivät sydänkuvioisia riipuksia, jotka värjättiin emalilla. Kauhulla katselin hengityssuojaimien puuttumista, mutta hillitsin itseni enkä juossut päätäpahkaa neuvomaan ammattilaisia työn teossa :D
Seuraavaksi taapersimme tien yli pieneen käsityöliikkeeseen, jossa myynnissä oli lisää lasia, tällä kertaa sulate- ja tiffanylasin muodossa. Silmille oli tiedossa herkkua jos jonkinlaista, vaikken varsinaisesti ko. taiteensuuntien ystävä olekkaan. Matkaan tarttui muutama kiva lasinen sydän ja tähti tuleviksi riipusmateriaaleiksi ja Iida osti itselleen heijastimella varustetun rintaneulan käsilaukkuun kiinnitettäväksi.
Kävelimme koko kylän keskustan päästä päähän, mutta totesimme olevamme liian myöhään liikkeellä, kun lähes kaikki kaupat olivat sulkeneet ovensa jo viideltä. Harmi, sillä moni mielenkiintoinen kauppa jäi kiertämättä.
Ostoskierroksemme aikana miespuoliset perheenjäsenet oivat suunnanneet takaisin sillalle hurjan korkeita portaita pitkin. Kuulemma portaiden yläpäästä olisi löytynyt oivallinen pikku kahvila.
Hetken mietittyämme päätimme suunnata Puumalan Koskenniskan camping-alueelle, joka osoittautui vallankin mukavaksi paikaksi, jonka hintakaan ei päätä huimannut. Autopaikan valinta tuotti hieman päänvaivaa, kun maasto ei hyvällä tahdollakaan ollut tasaista, mutta lopulta löysimme kohtuullisen tasaisen paikan autollemme. Naapurivaunuissa oli paljon koiria, joten Napillakin riitti puuhaa - ja näiden koirien omistajatkin olivat oiken mukavaa ja puheliasta väkeä, joten ei siinä emäntäkään päässyt ikävystymään.
Yö oli suorastaan äänetön(!) aikaisemman levottoman kokemuksemme jälkeen, eikä herätyskään ollut läheskään niin väkivaltainen kuin edellisessä paikassa. Rauhallisesti söimme aamupalamme, pakkailimme tavaramme ja kävimme aamu-uinnilla viileässä Saimaassa ennen matkan jatkamista kohti kotia.
Tarkoituksemme oli ajaa suorinta tietä Mikkeliin, mutta matkan varrella huomasimme kyltin kalliomaalauksista. Niinpä ajattelimme, että mikäpä ettei ja käänsimme keulan kohti nuolen osoittamaa suuntaa. Noin 20 kilometrin päästä huomasimme virheemme - kyltissä ei ollut lukenut matkan pituutta. Turhautuneena aloimme näpräillä navigaattoriamme ja tutkia paikan oikeaa etäisyyttä nykyaikaisen tekniikan avulla. Ei muuten menty niitäkään maalauksia katselemaan! Sen sijaan tuli vihdoinkin ajettua Ristiinan keskustan läpi, niin ettei ihan hukkaan mennyt sitten sekään lenkki.
Päästyämme vihdoin Mikkeliin ilmoitin haluavani mennä katsomaan mikä paikka se Kenkävero oikein on, kun noita mainoksia roikkuu joka nurkalla, mutta missään ei kerrota mitä paikka sisältää saatikaan sitten missä se sijaitsee. Keula kohti Varkautta ja - uppista - ohi oikeasta risteyksestä että heilahti... Niin meidän tapaista! Jälleen kännykkä esiin ja etsimään oikeaa osoitetta ja sitten syöttämään tietoa navigaattoriin. Käännös takaisin ja takaisin Mikkelin keskustaan, siellä pientä sompailua ja a'vot! Käsityömyymälä, jossa ovat edustettuina monet tunnetummat suomalaiset käsityöläiset. Tarttuihan sieltäkin mukaan hiukan mausteita ja iidalle jälleen uusi rintaneula. Paikka oli hieno, kyllä siellä kannattaa poiketa jalkojaan oikomassa.
Kenkäveron pihassa oli orvokeista ja vanhoista kengistä tehty hienoja kukka-asetelmia.
Loppu matka kotiin sujuikin sitten suuremitta kommelluksitta, vaikka poikkesimmekin vielä Kagasniemellä hiukan kiertelemässä - ihan tahallaan tällä kertaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti