Jouluiloa! - Merry Christmas!

Olen unohtanut ihan totaalisesti näyttää mitä anopilleni tekemistäni enkeliriipuksista tuli. Tässä siis viisitoista jouluista lentelijää, jotka toivottavat kaikille lukijoilleni Rauhallista Joulua.

Tuhlaritytön paluu

Onpahan taas tullut pidettyä tauko kirjoittelusta. Syystalvi on ollut minulle eritysen rankkaa tänävuonna, joten olen rentoutunut kerran jos toisenkin lasinsulattelun parissa. Saalista on tullut uunista ulos vallan mahdottoman paljon. Tässä valikoima parhaimmistoa:

Ihan ensimmäisenä uudet lempparihahmoni, villihiirulaiset. Vähemmän villejä versioita myynnissä Helmitaulussa joskus vuodenvaihteen jälkeen.

Toisena etsattu vaaleanpunainen norsu. Tämä kaipaa vielä kylpyä ja kunnon harjausta hammasharjalla.

Ihan muuten vaan nätti helmi, jossa suklaanruskealla pohjalla liiloja kukkia.

 Olen kokeillut uutta lasia, Bullseyeä eli "Häränsilmää". Tässä jänniä helmiä jotka vaihtavat väriä valon mukaan, eli ulkon pinkkejä ja sisällä hehkulampun valossa sinisiä.

 Turkooseja lehtihelmiä "Häränsilmästä"

Ihanan kimaltelevia Aventuriini-helmiä samoin lehtikuviolla

 Sulkakuvioisia Raku-helmiä mustalla ja ruskealla pohjalla.

Lehtikuvioisia Raku-helmiä

Viimeisinä itsetehtyinä helminä värikokeiluja reaktiivisilla laseilla "Luna" ja "Terra Nova". Yksinään värit ovat äärimmäisen vaikeita, mutta yhdessä pienellä vaivannäöllä sentään ihan siedettäviä.

 Viimeisenä ystäväni lahjoittamat lepakot. Nämä ovat aivan mahdottoman herkulliset pienet kullanmurut.

Lääkärin määräyksestä aion jatkaa lasihelmien seurassa rentoutumista ensivuonnakin... Pidetään tätä vaikka Uuden Vuoden lupauksena.

Uusia helmiä

Unohdin kokonaan näyttää mitä ihanuuksia posteljooni tipautti postiluukusta viimeviikolla... No okei, olinhan mä nämä kuitenkin jo ostanut netin kautta, mutta en odottanut saapuvaksi vielä viikkoon.

Ensimmäisenä kuvajasperi-kolikoita n. 10 mm halkaisijaltaan. Aivan syötävän ihania, toffeekarkin näkoisiä helmiä.

Tiikerinsilmiä KOLMESSA värissä: sininen, punainen ja tavallinen ruskea. 8 mm pyöreitä ja neliöitä n. 10 mm kanttiinsa.

Tiikerinrautakolikoita 18 mm. Kiva hematiitin raidoittama tiikerinsilmä.

Ja mun ikiaikaisia lemppareita, nelikulmaisia sardonyxeja n 15 mm kanttiinsa tällä kertaa.

Ja eilen sain lisää norjalaisia kruunuja ihanalta ystävältä Frit Happens-foorumilta. Ihan sormet syyhyävät päästä niiden kimppuun.

Mitähän se posti tuokaan seuraavaksi...

Enkeleitä onko heitä?

Palailen pitkästä aikaa taas tänne blogin pariin. Viime viikkojen aikana on syntynyt muutamiakin töitä, jotka odottavat aurinkoista päivää kuvaamista varten. Tässä on kuitenkin tämänpäiväistiä näperryksiäni: enkeleitä anopilleni myytäväksi hyväntekeväisyysmyyjäisissä.

Tästä enkelikuorosta on tarkoitus tulla viisi korusettiä, joissa kussakin on kaulaketju ja pari korvakoruja.

Rahoilla saa leikkiä!

Kesäiseltä Norjan reissulta jäi taskuun yksi kruunun kolikko, jossa oli aivan ihanasti reikä keskellä....

Tiedättehän, jos siinä on reikä, sen on pakko olla helmi. Koska anoppi ja appiukko olivat myös lähdössä Norjaan, tilasin muutamia kolikoita lisää. Eilen sitten aloin helistelemään taskunpohjia ja aloin rakennella löydöksistäni ranneketjua. Erilaisia versioita kertyi kokonaista kolme erilaista:

 Kokeiluversio, joka jäi yhden kolikon verran liian lyhyeksi.
 

 Toinen versio, joka sitten puolestaan oli jo hiukan liiankin pitkä.

Kolmas ja toistaiseksi viimeinen versio, johon lisäsin lyhennysmielessä vielä yhdet mustat lenkit. Niistä tuli hiukan lisää ilmettäkin. Tämän pituus on jo niin lähellä oikeaa, että päätin säästää toistaiseksi.

Syyslomailua - Osa 2

Tiistaina ajoimme ihka oikealla pikajunalla (WAU!) Turkuun. Heti perille päästyämme jouduimme raivaustöihin, jotta vihdoin viimein pääsisin tekemään lasihelmiäni ihan sisätiloissa. Oi onnea ja autuutta, nyt on vanha polttopuukomero muutettu helmitehtaaksi - kylmähän tuo on, mutta oikealla vaatetuksella  saa ihmeitä aikaan. Huopatöppöset ja fleece tulivat tarpeeseen - ei ihan paloturvallisuuden huippua, mutta eipä ainakaan palellut...

"Sehän toimii!" (Huomaa ihanat viimeisen muodin mukaiset suojalasit)
Helmiäkin tuli sitten piperrettyä kourallinen. Tässä muutama parempi kappale:

 

 

Sinne jäi sunnuntaina poltin ja (toivottavasti) helmikärpäsen puraisema äiti. Seuraavaa Turun reissua odotellessa yritän keksiä jotain kivaa näistä luomuksista.
Viikon aikana oli mieheni saanut auton alle nappulatassut, joten ei tarvinnut pelätä jäätä ja pakkasta kotimatkalla. On se vaan kiva kun tulee talvi, mutta onko sen pakko olla niin kylmä?

Syyslomailua - Osa 1

Syysloma tuli ja meni. Kävimme reissailemassa molemmissa mummoloissa erinäisten bisnesten tiimoilta...
Savitaipaleen reissu oli ensimmäisenä listalla. Emme ehtineet/jaksaneet vaihtaa talvirenkaita auton alle ja niin sitten odottelimme kauhulla luvattua saderintamaa ja sen tuomaa lumipeitettä. Sunnuntaiaamuna näyttikin jo uhkaavalta. Riemusta hihkuen kirmasin pihalle ulkoiluttamaan pinkkiä kameraani ennen kuin aurinko ehtisi liian korkealle ja sulattaisi kaiken sen IHANAN kuuran. Saaliiksi sain mm. nämä otokset:

 

Huurteen sulettua lähdimme kohti Taipalsaarta tervehtimään mieheni veljeä ja silittelemään ihanan pörröisiä kissoja Vilkkaa ja Viliä.

Kotimatkallekin ehdimme juuri ja juuri ennen lumisadetta. Jos olisimme viivytelleet vielä puoli tuntia, niin olisi ollut edessä vielä renkaidenostoreissu.

Ääripäitä

Kävin viikonloppuna hopeaketjukurssilla, niinpä viikonloppu meni mukavasti hyvässä seurassa lähinnä lenkkejä sahaillessa. Yhtään kokonaista ketjua en saanut aikaiseksi kurssilla, vaikka muutamaa mallia kokeilin lyhyen pätkän ja viikinkiketjuakin punoin varmaan kokonaisen sentin.

Eilen innostuin sitten kokeilemaan tekemiäni lenkkejä ja aloitin mini-kuningasketjun. Tänään sitten päätin rakennella sille seuraksi suurimmista lenkeistä toisen kuningasketjun. Harmi, että lenkkejä veivaillessani en ajatellut tehdä niistä kuningasketjua, joten ketjusta tuli aivan liian löysä. Se onkin tuomittu purettavaksi.

Vieressä vielä ihan vaan mielenkiinnon vuoksi mallit molempien ketjujen lenkeistä: isot 2 mm lankaa, halkaisija 10 mm ja pienet 0,6 mm lankaa, halkaisija kokonaiset 2 mm. Ketjujen halkaisijat siis ovat n. 14 mm ja 3 mm.
Ajatuksena oli, että pikkuketju menee myytäväksi Keltinmäen koulun joulumyyjäisiin. Katsotaan raaskinko luopua luomuksestani.

Se kukkii ja kukkii!

Herttaposliinikukka siis. Näin syksyllä nuo kukat piristävät vielä kummasti elämää. Olen aikonut postittaa kuvan noista kukista jo heinäkuusta asti, mutta en ole saanut aikaiseksi. Nyt lienee korkea aika, koskapa tuo edelleenkin työntää noita kukkasia.
Ihmeen tahmaista tuo mesi. Sitä valuu pitkin ikkunaa ja kukan lehtiä ja ties mitä. Kunhan kukinta vihdoin loppuu, niin pääsen pesemään ikkunoita... JIPPII :( No ehkä tää kukkaloisto on kumminkin kaiken sen vaivan arvoista.

Turun helmiä

Lisäilen vihdoin kuvia Turussa tehdyistä helmistä. Järjestelin helmet setteihin värien mukaan.

Viimeisenä vaan ei vähäisinpänä Annisen ensimmäiset helmet - tai ainakin kaksi kolmesta ;) Tosi hyviä!

Voi kun vaan olisi enemmän aikaa sulatella lasia... Vähitellen alkaa harjoituksen puute näkyä :(

Lisäsin muuten ihan sivun alareunaan laihdutuslaskurini (vaikka en varsinaisesti laihdutakkaan).

Neljä helmeä Helmihatusta

Huh, onpa taas kulunut kaksi viikkoa edellisestä kirjoituksesta.
Lupasin Helmihatusta lähtiessäni, että teen saamistani helmistä korun tänne blogiini. Viikko sitten päätin vihdoin tehdä asialle jotain ja kyhäilin muutaman hahmotelman erilaisista mahdollisuuksista. Tässä kelvollisimmat versiot:

Puritushelmien puutteessa lopullinen koru jäi kokoamatta ja ihan suoraan sanottuna en ole varma noista kokeiluista, joten helmet joutuvat takaisin laatikkoon odottamaan uutta "inspiraatiokohtausta".

Viikonloppureissailua

Olipahan kiireinen mutta varsin antoisa viikonloppu.
Reissasimme perjantaina Nurmijärvelle viettämään mieheni siskontytön syntymäpäiviä näin jälkikäteen, kun edellisen viikonlopun vietimme kotosalla sairastellen. Lapsilla oli taas hurjan hauskaa serkkujen kanssa puuhaillessa ja meillä aikuisillakin ilta kului mukavasti jutustellessa. Miehelleni tarttui mukaan lainaksi annettu perhojen sidontasarja ohjekirjoineen. Me naiset taas lähdimme "hiukan" ostoksille Helmihattu-nimiseen korukauppaan. En muista milloin olisin viimeksi käynyt noin ihanassa pikkuruisessa mutta lämminhenkisessä putiikissa. Yhteisiä tuttujakin löytyi heti ensimmäisen viiden minuutin jutustelun jälkeen.
Juttua riitti ja korut olivat upeita. Mieleni olisi tehnyt jäädä sinne pöydän ääreen istumaan ja juttuilemaan kaivellen samalla ihanaisia helmivarastoja. Mukaan kaupasta tarttui pitkä mustan ja sinisen kirjava helminauha, kahdet pinkit pihdit, neljä irtohelmeä (joista lupasin tehdä jotain kivaa tänne blogiin näytettäväksi) ja tietysti tämä vaskitsa:

















Nurmijärveltä jatkoimme matkaamme Turkuun, missä suloinen kummityttöni odotteli innolla leikkikavereita - kummitytön äidistä puhumattakaan. Nautiskelimme bulgarialaisvaikutteisista herkuista ja hyvästä seurasta. Serkkuni tuli käymään lauantai-iltana vaimoineen. Virittelimme polttimen ja levittelimme lasit ja niin pääsin näyttämään lasihelmien tekoa Anniselle. Samalla sitten sulattelin lasia enemmänkin ja nyt olisi melkoinen kasa helmiä karaisua vailla. Tässä on hiukan pimeä kuva hiukan pimeästä naisihmisestä polttimen ääressä. Taustalla kummityttö haravoi syksyn lehtiä tai ainakin ulkoiluttaa haravaa.

















Kaikenkaikkiaan oikein mukava viikonloppu. Odottelen taas innolla seuraavaa Turun reissua, milloin se sitten tuleekaan ajankohtaiseksi.

Flunssa ja mitä Paula teki kipeänä

No niin se flunssa sitten iski minuunkin. Vietin enimmän osan viikkoa kotosalla kipeänä kiroten julmaa kohtaloa. Onneksi posti toi viimeiset tilaamani helmet. En jaksa nimetä niitä, mutta tässä kuitenkin kuvia:




Tiistaina potiessani tekemisenpuutetta aloin aikani kuluksi kieputella pronssista lenkkejä jotka sitten sahasin valmiiksi asti. Keskiviikkona olikin sitten ongelmana keksiä mielenkiintoisia ketjumalleja.

Keskimmäisenä ensimmäinen tämänkertaisista luomuksistani, latasti-ketju. Näyttää tuossa hyvältä mutta menee muodottomaksi ranteessa, joten se menee purkuun. Yläpuolella ketju, jonka piti olla shenanigans-ketju, mutta josta tuli jotain ihan muuta. Alimmaisena hiukan liian tiivis muinaisketju joka on kuin onkin muinaisketju!

Disco-ketju (rock-ketjun värikkäämpi pikkuveli) ja sama malli pronssisena ryyditettynä kukkahelmillä.

Puolipersialainen messingistä. Viiden ensimmäisen lenkin saamiseen oikein meni aikaa puolisen tuntia, mutta kun pääsin alkuun, niin koko ketju oli valmis toisen puolituntisen jälkeen.


Ja olihan niillä uusilla helmillä pakko leikkiä ainakin vähän. Tässä ylempänä fossiilikorallia ja alempana mukavasti hehkuvaa sateenkaari obsidiaania.

Viimeisenä vaan ei vähäisimpänä. Korjasin vihdoin vanhan suosikkini ruskeita simpukkakolmioita ja lohikäärmeagaattia.


Tästä opimme, että kipeänä ei ole kivaa olla, mutta jokaisella pilvellä on hopeareunus.