Helmiä vuoden varrelta

Olen minä muutakin tehnyt vuoden varrela, kuin vetänyt peiton korviini ja horrostanut (mikä kyllä on ollut yksi tärkeimmistä asioista). Olen kulutellut enimmän osan hereilläoloajastani kutoen/virkaten, tietokoneruutua tuijotellen (tapa josta yritän päästä eroon) ja tietysti helmiä tehden.

Tässä jonkin verran viimeisen vuoden aikana kertyneestä kasasta:

Ja nämä ovat ajalta ennen kesälomaa. Syksy on ollut erikoisen tuotteliasta aikaa.

Loppuun vielä pikkuinen korjausprojekti. Eli ajatuksena olisi poistaa ruokailivälineistä vanhat rikkonaiset bakeliitti-kädensijat ja korvata ne lasisilla.

Helmikuun heiniä... Siis heinäkuun helmiä.

Muutamia helmiä vielä enen kesäloman alkua. Inspiraatio on ollut hiukan hakusessa, mutta viimeiseltä kahdelta kerralta on jäänyt ainakin nämä suloisuudet esiteltäväksi.

Ensin muutama kala. Näitä on nähty ennenkin, mutta ovat ihania kuvattavia.

Eilen lopulta iski inspiraatio. Tosin sitä ennen piti polttaa sormet oikein kunnolla ja viettää puoli tuntia kylmän vesihanan alla. Aloevera-voitelun jälkeen pääsin vihdoin takaisin polttimen ääreen ja luomaan nämä neljä helmeä (ja muutaman muun esittelykelvottoman). Juuri nyt olen niin ihastunut näihin, etten haluaisi laskea näitä käsistäni ollenkaan.

Mukavaa kesää kaikille. Palailen astioille jälleen rentoutumistauon jälkeen, eli elokuun puolivälin tietämillä.

Paula goes pro - tai ainakin melkein...

Vaikka mahtava helmi- ja koruinspiraatio onkin antanut odottaa iteään olen kuitenkin luonut jotain hyödyllistä. Nimittäin kutomisinnostuksen lisäksi pisti pienoinen askartelukärpänen, jonka sivutuotteena syntyi nippu käyntikortteja ja pienoinen kasa hintalappuja. Tässä kuvia. Samalla tulevat sitten yhteystiedot blogiin ainakin jossain muodossa.

Kortit edestä:

 Kortit takaa kerallaan hintalappusia.

Ja vielä kuva, jossa näkyy koko komeus

Olen näihin melko tyytyväinen, vaikka seurtaavat kortit varmasti ovat erilaisia jo ihan valmistusteknisistä syistä, nimittäin tuo korttikartonki rikkoi ihanan pitsireunuslävistimeni. Pitänee etsiä ohuempaa pitsimateriaalia tai korjattava rei'ittimestä heavy duty -versio.

Toukokuun toiset helmet

Ehdinpä toukokuussa vielä tekemään helmiä. Lasiterapia alkaa lopultakin purra eikä olo ole ihan niin surkea kuin keväällä.
Tässä tuotoksia:

Erivärisiä frittihelmiä, jotka niputan vielä tänään seteiksi myyntiä varten.

Kalaveljekset

Kokeilin viimekerralla keksimääni reseptiä uudelleen ja tulos pysyi joka kerralla yhtä häikäisevänä. Siis Lunaa ja kuparia. Nämä on varmaan pakko pitää vielä itsellä, jos vaikka inspiroisivat korun.

Iso linssin muotoinen helmi, johon kokeilin isoja zirkoneja.
Etupuoli järjettömän suurella (n.4x6 mm) päärynän muotoisella zirkonilla:

Takapuoli aavistuksen pienemmällä sydämen muotoisella zirkonilla säröilikin sitten tämän näköiseksi. Pitäisi vaan uskoa, kun sanotaan, että 2 mm on suurin kivi, jonka voi lisätä lasihelmeen ilman, että tarvitsee pelätä särkymistä.

Lopuksi hiukan blingiä. Tilaukseni diamondcz.co.uk:lta kopsahti postiluukusta tällä viikolla. (Myös edellisen helmen zirkonit on muuten tilattu täältä.) Voisin esitellä ihanaisa kimalluksia vaikka kuinka monen kuvan verran, mutta tyydyn näyttämään vain yhden paketin sisällön: kirkkaita, laventelin, shamppanjan ja granaatin värisiä 3 mm:siä pyöreitä zirkoneita.

Kevään helmiä

Taas aikaa blogipäivitysten välissä on kulunut paljon kauemmin, kuin on ollut tarkoitus. Luovuus on ollut lomalla samoin kuin moni muu asia. Olen sentään tänä aikana saanut aikaan ainakin jotain esittelykelpoisia helmiä.

Muutama pikkuinen persjalkainen, joille päätin tehdä silmät Double Helixin murrineista. Aika onnistutnut valinta ainakin minun mielestäni.




Tässä helmiä samoilla murrineilla. Hermo ei riittänyt käännellä helmiä parhaaseen mahdolliseen asentoon, joten toivottavasti setti vielä vääntyy koruksi asti.

Inspiraatiota odotellessa leikin hieman hopealaseilla, TerraNovalla ja Lunalla, joita en aikaisemmin ole saanut tekemään mitään. Nytkin saalis oli laihanlainen, mutta joitakin onnistuneitakin tuli.

Tähän yksilöön olen aivan erityisen tyytyväinen. Pohjana Luna ja päällä kuparilehti, jonka olen polttanut pintaan. Päällä vielä kirkas lasikerros.







Kaksi kaunokaista jälleen hopealasista. Sininen Tritonia ja liila Psychea. Molemmat melkein liian kauniita myytäväksi. Toisaalta ei näitä kannata laatikon pohjallekkaan jättää pölyyntymään.

Muutama FauxBoro-tyylinen helmi. Tätä tyyliä pitänee kokeilla kokonaisen setin verran.

Vielä muutama harjoituskappale tiikerililjasta. Näistä tuli hurjan isoja ja massiivisia, jotenkin käyttökelvottomia.

Loppuun kuva pikkuisesta koiruudesta, joka kävi leikkimässä virtahepoa. Tässä neiti enää hiukan kosteana.

Jumissa Britteinsaarilla!

Olen unelmoinut lamppulasi-ihmisten tapaamisesta jo jonkin aikaa, joten päätin ystäväni kanssa matkustaa Towcesteriin tapahtumaan nimeltä Flame Off. Koska Flame Off alkoi jo perjantaina, päätimme lähteä tapahtumaan jo keskiviikkona ja viettää päivän ihmetellen Lontoon nähtävyyksiä.

Torstaina alkoi puhelimeeni tipahdella omituisia viestejä, joissa kyseltiin milloin aioimme palata kotimaahan. Aikamme kyselyä ihmeteltyämme avasimme television ja totesimme olevamme vulkaanisen lasipilven saartamana saarivaltiossa. Päätimme kuitenkin nautiskella reissustamme ennen kuin alkaisimme stressaamaan paluumatkaa. Ja onneksemme saimme yöpymispaikan ylimääräisiksi öiksi helmitutun kotoa.

Huviksemme kuitenkin suunnittelimme muutamia matkustusmuotoja joista ensimmäinen ja itsestäänselvin vaihtoehto oli uida kanaalin yli tai vaikka aina Suomeen asti!
Seuraava vaihtoehto sisälsi soutuveneen, puoli kiloa laastaria ja muutaman litran "desinfiointiainetta" rakkojen puhdistamiseen. Nautittuamme puhdistusaineet olisimme sitten voineet soudella onnellisina ympyröitä pohjanmerellä.
Kolmantena vaihtoehtona ajattelimme ostaa polkupyörät ja sotkea kotisuomeen kohottaen samalla kuntoamme. Aikaa tuohn matkailuun olisi kulunut roimasti, mutta olisipahan tullut Eurooppa tutuksi.

Vaihtoehto, joka meiltä jäi kokonaan huomaamatta - ja joka olisi ollut huomattavasti edellisiä järkevämpi - olisi ollut ostaa autonrämä muutamalla satasella ja ajella sillä Euroopan läpi. Tämän vaihtoehdon meille esitteli taksikuski, joka ajoi meidät Tampereen bussiasemalta noutamaan autoa lentokentältä.

Toteutunut paluu oli paljon tylsempi kuin suunnitelmamme: hyppäsimme bussiin Lontoossa ja ajoimme yön yli läpi tunnelin, Ranskan ja Belgian suoraa tietä Amsterdamiin, josta meillä olisi ollut jatkoyhteys junalla Hampuriin, Kööpenhaminaan ja sieltä Tukholmaan, josta tarkoituksenamme olisi olut seilata Viking Linen Isabellalla Turkuun. Päätimme kuitenkin oikaista vähän jo Amsterdamin kohdalla. Koti-ikävän runtelemat naiset päättivät yrittää viimeistä epätoivoista siirtoa ja kysyä juna-asema/lentokentällä Finnairilta olisiko mahdollista saada lentoja Suomeen. Yllätykseksemme seuraava lento lähtikin jo puolentoista tunnin kuluttua ja tilaakin oli paljon enemmän kuin kaksi paikkaa. Päätimme siis ottaa tilaisuudesta vaarin ja juoksimme minkä jaloistamme pääsimme lentokentän kaukaisimpaan nurkkaan ja Finskin koneeseen.

Kotona minua odotti onnellinen perhe. Nappi on vahtinut äiskää jo kaksi päivää päästäen reissunaisen korkeintaan metrin päähän uuden paon pelossa.

Kursseja, kukkia ja krokotiileja

Minäpäs kävinkin viime viikonloppuna lamppulasihelmikurssilla! Hiukkasen oli vilakkaa, kun ulkona oli 25 astetta pakkasta ja ovia oli pidettävä auki tuuletuksen vuoksi. Onneksi ei ainakaan tänne Keski-Suomeen asti ne luvatut lumimyrskyt koskaan ehtineet. Mitään uutta en kurssilla odottanut oppivani, mutta yllättäen löysin Flow-lehdestä ohjeen varsin sympaattisiin kukkiin, joita oli toki heti kokeiltava. Tällaisia olivat tuotokset:

Vihdoin viimein sain kuvia krokotiileista. Näitä onkin sitten paljon...

Kurssilla tehdyt vekkulit minikrokot

Punasävyisiä krokotiileja enimmäkseen bullseye-lasista

Sinisävyisiä. Muut bullseyeä, paitsi liila jättimöhkö, joka on effetreä.

Näistä laschan lasista tehdyistä veljeksistä tulee hienot korvakorut.

Eikä tässä vielä kaikki... Lisää seuraavassa päivityksessä.

Hiiriä ja... krokotiileja!

Ei uskoisi, mutta olen puuhaillut ja touhuillut vaikka mitä kaikkea. kotosalla olen leipoillut ja virkannut niitä suloisia amigurumeja. Aloitin jopa ihan uuden blogin Puna-Paula niitä varten (ei mitään tekemistä poliittisen kantani kanssa, koska minulla ei ole sellaista). Niinkuin päivittäisin tätäkään mitenkään liian usein...

Uusia krokotiileja on uunissa odottelemassa jo toisen session tuotannon verran. Ensimmäisen tuotantopäivän tuloksista osa jäi myyntiin Helmitauluun ja kokonaiset kolme päätti muuttaa Kanadaan!?! Toivottavasti ne ovat onnellisia uusissa kodeissaan. Otan piakkoin kuvia jäljellejääneistä ja uusista yksilöistä.

Tämä kokeiluyksilö muuttui melko kivuttomasti riipukseksi. Mahtaa raukan leukoja väsyttää tuo jatkuva roikkuminen.

Punasävyisistä villihiiristä tuli puolestaan ranneketju, johon yllättäen kehittelin taas väleihin oileja. Yhdistelin kuitenkin tällä kertaa oileihini hopeaa, kuparia ja messinkiä ja totesin jo viikon päästä, että HAPETTUU! Lisäksi koru painaa niin paljon, että liitoslenkit eivät kestä painoa vaan koru katkeilee jatkuvasti. Ei siis muuta kun purkuhommiin :(

Kun kerran napsin kuvia, niin otin yhden ranneketjusta, jonka varmaan jokainen on jo nähnyt. Tein tämän Bead and Buttonin ohjetta mukaillen. Tämä on oikeastaan rock-ketju, johon on lisätty metallihelmiä, joiden väri muuten on "gunmetal", niin että kutsutaan nyt tätä sitten vaikka "pyssymiehen morsiammeksi".

Viimeiseksi ihania toffeenvärisiä maisemajasperikolikkoja kolminkertaisessa ranneketjussa / yksinkrtaisessa kaulakorussa. Noita tekee kokoajan mieli maistaa vaikka ihan vähän.

Tänä viikonloppuna menen lamppulasihelmikurssille pitämään hauskaa ja toivottavasti tekemään muutaman kivan helmenkin. Lupasin olla leveilemättä eläinhelmillä, joten tiedossa on siis ihan tavallisia pyöreitä lasimöykkyjä.

Vuoden 2010 ensimmäiset helmet

Uusi vuosi toi mukanan uudet helmet ja uudet ideat. Posti tiputti tullin saapumisilmoituksen luukusta sisän jo melkein kaksi viikkoa sitten.Paketissa olivat nämä kookospalmun varresta leikatut viipaleet sekä kokonainen vuori puisia helmiä sekä kourallinen kristallisia rinkuloita, joiden ihanuutta ei tavallisella kameralla saanut millään vangittua.

Uudet tuulet ovat tuoneet mukanaan myös hurjan määrän luovuutta ja silkkaa kokeilunhalua. Tuloksena on tähän mennessä ilmaantunut monen monta toinen toistaan villimpää lasihiirtä sekä nämä vekkulit "rotokiilit", jotka näkivät päivänvalon torstaina.

Muitakin ideoita plumpsahtelee päähäni suorastaan huikealla tahdilla, joten jos vaan pääsen sulattelemaan lasia, niin eläintarhani laajenee entisestään...

Lisäksi innostuin yllättäen amigurumeista, eli japanilaistyylisistä virkatuista nukeista ja pehmoeläimistä, törmättyäni vahingossa tähän Roxycraftin sivustoon. Sivuilta löytyy koko joukko ilmaisia ohjeita ja linkki aivan uskomattoman ihanaan blogiin. Kunhan saan tilaamani turvasilmät kotiin, niin pääsen esittelemään virkkaustaitojani.

Jouluiloa! - Merry Christmas!

Olen unohtanut ihan totaalisesti näyttää mitä anopilleni tekemistäni enkeliriipuksista tuli. Tässä siis viisitoista jouluista lentelijää, jotka toivottavat kaikille lukijoilleni Rauhallista Joulua.

Tuhlaritytön paluu

Onpahan taas tullut pidettyä tauko kirjoittelusta. Syystalvi on ollut minulle eritysen rankkaa tänävuonna, joten olen rentoutunut kerran jos toisenkin lasinsulattelun parissa. Saalista on tullut uunista ulos vallan mahdottoman paljon. Tässä valikoima parhaimmistoa:

Ihan ensimmäisenä uudet lempparihahmoni, villihiirulaiset. Vähemmän villejä versioita myynnissä Helmitaulussa joskus vuodenvaihteen jälkeen.

Toisena etsattu vaaleanpunainen norsu. Tämä kaipaa vielä kylpyä ja kunnon harjausta hammasharjalla.

Ihan muuten vaan nätti helmi, jossa suklaanruskealla pohjalla liiloja kukkia.

 Olen kokeillut uutta lasia, Bullseyeä eli "Häränsilmää". Tässä jänniä helmiä jotka vaihtavat väriä valon mukaan, eli ulkon pinkkejä ja sisällä hehkulampun valossa sinisiä.

 Turkooseja lehtihelmiä "Häränsilmästä"

Ihanan kimaltelevia Aventuriini-helmiä samoin lehtikuviolla

 Sulkakuvioisia Raku-helmiä mustalla ja ruskealla pohjalla.

Lehtikuvioisia Raku-helmiä

Viimeisinä itsetehtyinä helminä värikokeiluja reaktiivisilla laseilla "Luna" ja "Terra Nova". Yksinään värit ovat äärimmäisen vaikeita, mutta yhdessä pienellä vaivannäöllä sentään ihan siedettäviä.

 Viimeisenä ystäväni lahjoittamat lepakot. Nämä ovat aivan mahdottoman herkulliset pienet kullanmurut.

Lääkärin määräyksestä aion jatkaa lasihelmien seurassa rentoutumista ensivuonnakin... Pidetään tätä vaikka Uuden Vuoden lupauksena.